3.2.2015

SM Jämi

Parin vuoden tauon jälkeen oli aika palata Jämille SM-hiihtojen merkeissä. Jämillä olen kisannut jo hiihtourallani parisen kertaa, joten kisapaikka itsessään on vuosien varrella muotoutunut varsin tutuksi. Tuttuun paikkaan on aina helppo tulla.


Lauantaina maaliin tulon jälkeen. Kuva: Jämin SM-hiihdot 2015.


Valmistautuminen kauden ensimmäiseen SM-hiihtoon meni osin kovien pakkasten siivittämänä, maltillisesti kilpaillen ja hyviä, onnistuneita treenejä tehden. Tiesin olevani hyvässä kunnossa. Aivan seesteisesti valmistautuminen ei suinkaan täysin mennyt. Kroppa ja lihakset olivat kyllä kunnossa, mutta edellinen viikko ennen Jämin koitoksia meni taistellessa flunssaa ja aikaa vastaan. Vielä torstaina  aamulla, eli päivää ennen sprinttiä, olin hieman epävarma, pääsisinkö viivalle lainkaan, mutta Jämiä kohti matkustaessa olo koheni kuitenkin huomattavasti. Kuumetta minulla ei ollut flunssassa lainkaan, mutta olo oli muutoin todella tukkoinen ja nuhainen. Jotenkuten onnistuin kuitenkin selättämään taudin, jopa supernopeasti, ja uskaltauduin kisaamaan.


Perjantain sprintissä vire oli lähes normaalin veroinen, enkä tuntenut itseäni enää kipeäksi. Perjantain sprintin tarkoituksena oli hieman "avata konetta" lauantain ja sunnuntain kisoja ajatellen. Aika-ajon tulokseen, eli sijaan 14., olin kohtuullisen tyytyväinen, vaikka menetinkin mäen päältä sijoja radan teknisessä osassa. Kenties suksitaituruutta tarvitsen siis lisää =). Sprintit ovat minulle hiihdossa yksi alue, jossa haluan kehittää itseäni lisää ja uskonkin sen tuovan omalta osaltaan vauhtia myös perinteisempiin kisamatkoihin. Parannettavaa kuitenkin jäi. Lopullinen sijoitus sprintissä oli siis 18. ja seuraavalla kerralla tavoitteena on pudottaa tuosta useampikin sija.


Luistelun tyylinäyte lauantain vapaan kisasta. Kuva: Jüri Alba.


Koska sprintin startit jäivät ainoastaan kahteen starttiin, se ei lauantaina aamun juoksulenkillä tuntunut lihaksissa lainkaan. Perjantaina olin tehnyt huolellisen loppuverryttelyn, en tosin kovin pitkän sillä halusin säästää energiaa loppuviikon kisoja silmällä pitäen, mutta sellaisen, että lihakset jäivät hyvään vireeseen. 

Lauantain kisan suksi löytyi aamun testissä helposti. Tiesin sukseni olevan lauantaina hyvä, niin kuin se kisassa sitten olikin. Itse lauantain vapaan kisaan lähdin mielestäni rauhallisesti, mutta siitä huolimatta kello kertoi reilua johtoa jo ensimmäisen mäen päällä. Alun vauhti on minulle tyypillisesti sellainen, että se nousee helposti ja kevyesti ja tästä syystä joudunkin yleensä lähtemään liikkeelle ns. "käsijarru päällä", jotta vauhti riittäisi loppuun saakka. Itse kisasuoritus oli mielestäni voimien jakamisen suhteen onnistunut. Luistelua tosin hieman haittasi se, että kotona viime viikot olen pakkasten vuoksi joutunut treenaamaan perinteistä painottaen. Luistelussa en uskalla viedä suoritusta niin paljon pahan olon puolelle kuin perinteisellä tyylillä. Tämä kuitenkin korjautunee lauhojen kelien ja sitä myötä laadukkaiden luistelutreenien myötä. Valmentajani vinkkasi minulle myös, että luisteluun tarvitsen lisää joustoa, jotta saisin hyödynnetyä paremmin jalkojeni voiman ja voima välittyisi sukseen paremmin. Toisin sanoen hiihdin siis hivenen liian suorilla jaloilla. Edessä on siis sauvoittaluistelua :). Lauantain kisassa sijoitus oli siis 13. Ei hyvä, ei paha. Parempaakin pystyn.


Kuva: Jämin SM-hiihdot 2015.


SM-kisoissa päätähtäimeni oli sunnuntain kisassa eli 15 kilometriä perinteisellä. Edelleen sunnuntaina lihas tuntui hyvältä eikä suuria rasituksen tuntemuksia tuntunut edellisten päivien osalta. Keliolosuhteet olivat olleet koko viikonlopun hieman hankalat ja sama meno jatkui myös sunnuntaina. Koska Jämin maasto on melko rankka, valitsin kisaparikseni mahdollisimman helppohiihtoisen suksen, jotta jaksan nousta nousut mahdollisimman rennosti. Kisassa suksi toimikin upeasti. Loppusijoitus oli lopulta 11. Sijoitukseni tippui puolivälistä loppuun pari sijaa, mikä jäi hieman kaivertamaan mieltäni. Sen verran kuitenkin viikonloppu matkustuksineen, kisailuineen ja sairasteluineen verotti kulkua, että en pystynyt kiristämään vauhtia loppua kohti. Harmittaa edelleen. Toki ymmärrän sen, että kisan taso lauantaina oli korkeampi kuin lauantaina, koska kaikki maajoukkuehiihtäjät olivat viivalla Mona-Liisaa lukuunottamatta. Kuitenkin viikonlopun hiihdot olivat yleisolemukseltaan ja tasaisuudeltaan positiivinen +-merkki.


Kuva: Jämin SM-hiihdot 2015.

SM-kisojen jälkeen olen ottanut nyt pari päivää rennosti. Kahteen päivään en tarkoituksenmukaisesti ole käynyt lainkaan suksilla. Kyseessä on parin päivän hengähdystauko viime viikon rasituksista. Lyhyitä juoksutreenejä tosin olen tehnyt, mutta tänään mieli alkoi jo palata suksille. Minkäs sitä luonteelleen voi =). Suksille kuitenkin vasta huomenna


Hiihtoterveisin

Heli