13.5.2014

Kesän odottelua

Posiolla lumet ovat vihdoin alkaneet vähetä ja innolla odottelen polkujen ja pururatojen sulamista, vaikka hiihtokin vielä onnistuisi. Vaikka hiihto minulle niin rakas asia onkin, niin siitä huolimatta into ja tahto juoksemiseen on tällä hetkellä kovempi kuin hiihtämiseen. Se on varma kesä tulon merkki. Harjoituskauden vaihduttua, kuten aiemmin kirjoitin, aioin hyödyntää vallitsevat olosuhteet hiihtämällä pitkiä treenejä. Kilometrejä kertyikin mukavasti ja mieli lepäsi. Pikku hiljaa aloin lisätä hiihdon rinnalle enemmän juoksua. Juoksukauden halusin aloittaa varoen, sillä viime alkutalven nivusvaivat ovat edelleen tuoreessa muistissa. Nivusvaivat estivät juoksuni tuolloin lähes kokonaan.


Juoksun vaivoja olen pyrkinyt vähentämään käyttämällä treenin jälkeen Compressportin Full Legsejä, joista uskon saaneeni apua, sekä tekemällä aluksi lyhyitä, mutta tehokkaita juoksulenkkejä. Juoksutreenini eivät siis ole olleet todellakaan pitkiä vaan 20min - 45min. Yhtään pidempää treeniä en siis ole tehnyt. Vauhdit ovat vaihdelleet juoksutuntuman mukaan ja ovat vaihdelleet tällä viikolla 4:05 - 5:00 min/km  välillä.  Eli totuttelua ja välillä reippaampaa. Vauhtiin tosin vaikuttaa myös nämä ympäröivät maastot, sillä lähes jokaiselle treenille korkeuseroa on tullut 100m. Ainakaan vielä jalkani eivät ole kipeytyneet, vaan ainoat tuntemukset ovat olleet pientä asiaan kuuluvaa lihaskiristystä.


Compressportin Full Legs:it hieman ylätasosta kuvattuna.


Viimeisen viikon ajan olen pyrkinyt laskemaan harjoitusmääräni alas ja samalla konseptilla olen suunnitellu toteuttavani myös tämän kuluvan viikon. Rytmitys päivien välillä on noudattanut kutakuinkin treeni-lepo-treeni-lepo-vaihtelua. Alkuviikosta kävin Rovaniemellä Lapin Keskussairaalan astmakontrollissa. Edellisestä käynnistä ehtikin kulua jo pari kuukautta... Kyseessä oli tällä kertaa pelkkä kontrollikäynti, mistä olin enemmänkin kuin tyytyväinen. Puolitoista vuotta sitten sairastamani mykoplasman jälkeinen yskä on vihdoin alkanut poistua ja yskän myötä on hävinnyt myös kylkikivut. Yskääni en suuremmin missään ole isommin maininnut, sillä se alkoi jo olemaan liian tuttu asia elämässäni. Tällä kertaa astmani lääkitystä ei kuitenkaan jouduttu vaihtamaan, sillä puhallukseni kertoivat astmani tasapainottuneen. Tämän kuuleminen tuntui lähes uskomattomalta, koska reilu puoli vuotta sitten lääkäri jo totesi vaikean astmani ollevan siinä pienessä marginaalissa, jota ei välttämättä koskaan saada tasapainotettua. Mutta saatiinpas. Vaikeinta oli vain saada minua hoitava lääkäri uskomaan asiaan, jota hän piti lähes mahdottomana. Ensi syksynä on edessä siedätyshoito (siitepöly). Siedätyshoidon piti alunperin alkaa tammikuussa 2014, mutta sitä siirrettiin seuraavaan syksyyn.


Kesän aikana suunnittelin osallistuvani (ehkä) muutamiin juoksukisoihin. Joitakin kisoja olen kalenterista jo katsonut, mutta mitään varmaa en osaa vielä sanoa. Kisat ovat yksi hyvä vaihtoehto tehoharjoitukselle suunnistuksen (iltarastit) tilalle/rinnalle. Oma suunnistamiseni on vielä epävarmaa, mutta kokeilla ainakin aion. Jalan mukaan mennään. Viime heinäkuun lopun (2013) jälkeen en suunnistamassa ole käynyt kertaakaan ja voi olla että metsässä kulkemiseni on aika varovaista vielä jonkin aikaa. Jalka toimii tasaisella juostessa hyvin, mutta metsäjuoksusta en vielä tiedä. Luonteeni kun ei anna suunnistusmetsässä kävellä kuin hätätapauksessa =)