9.4.2014

Lapponia vol. 2

Lapponian toinen osakilpailu, Himmelriikin Hiihto 50km, käytiin tänään keskiviikkona. Tiistaina kävimme ihastelemassa Levitunturin päältä maisemia ja Pallaksen huippuja sekä samalla hakemassa fiiliksiä tulevaan koitokseen.





Vuontispirtiltä lähtevä osakilpailu oli hieman muuttunut aiempien vuosien reitistä. Reitti pidentyi hieman, sillä aikaisempina vuosina se oli noin 6 kilometriä alimittainen. Muutos maastollisesti aiempiin vuosiin ei ollut suuri; hieman lisää suopätkiä ja yksi pidempi hiihtonousu, jonka pystyi hiihtämään wassberg-hiihtotekniikalla. Muutos kokonaisuudessa ei siis ollut suuri. (Tästä syystä tämän vuoden ajat eivät ole verrattavissa aiempien vuosien aikoihin.)


Omasta suorituksestani ei tämän päivän osalta jäänyt paljoakaan kommentoitavaa. Ennen kisaa testasin Esan voitelemat sukset ja tässä yhteydessä tein ratkaisevan oman mokan: jäin arpomaan kahden suksen välillä, mutta tunturiolosuhteisiin en uskaltanut ottaa suksea joka oli testin paras. Testin paras suksi ei ollut omasta pakastani (ja oli siis minulle hieman vieras) ja tästä syystä valitsin saman suksen, jolla Esa hiihti maanantain osakilpailun. Startti Vuontispirtin rannalta sujui tapani mukaan räväkästi. Montellin majaa kohti noustessa huomasin kuitenkin valinneeni väärän parin. Suksi puri nousun lumeen, mutta luotin tilanteen paranevan alamäkeen päästessä. Olin kuitenkin väärässä. Takana oleva porukka laski suhahtaen ohitseni ja jouduin tosissani tekemään töitä alamäkeen pysyäkseni perässä. Välillä takana olevat miehet pukkivat minulle vauhtia sauvoista - kiitos heille siitä, muuten olisin jäänyt jalkoihin. Pallasta lähestyessämme Ilkka Tuomisto laittoi vauhtia koneeseen ja vaikka kuinka yritin, jäin alamäissä Hennariikka Rahkolalle. Tilanne ei lainkaan parantunut Pallaksen laskussa, sillä juuri ennen Pallaksen korkeinta hiihtokohtaa olin saanut Viron Heidi Rajun jäämään kyydistä. Laskussa vilkaisin taakseni, mutta Heidiä ei näkynyt. Parin sadan metrin päässä Heidi oli kuitenkin laskenut minut kiinni - tuskallista! 


Kisa jatkui näissä merkeissä. Onneksi kuitenkin pääsin maaliin. Tilannetta ei helpottanut kanssahiihtäjien kommentit huonosta suksestani, vaikka tottahan se oli. Oma moka, minkäs teet. Kokonaiskilpailussa säilytin kuitenkin kolmannen sijani :)


Edessä on palauttelua perjantain viimeiseen osakilpailuun. Palauttelun aloittelimme Esan kanssa Levin Pannukakkutalossa pannukakkua syöden.





Uskon ja luotan perjantain olevan parempi päivä.