29.12.2013

Ei niin kylmää joulukuuta

Joulun herkut ovat jo aikaa sitten huvenneet kaappien perältä ja hiihtäjän lyhyt joulu on ohitse. Tänä vuonna joulu ei tuntunut puuttuvien kireiden pakkasten vuoksi niin joululta kuin yleensä. Kaipaamaan jäin joulun tähtitaivasta ja pakkasen nipistystä nenänpäässä. Pakkasen puutteesta oli tänä vuonna tosin hyötyäkin: perinteeksi muodostunut Rovaniemen Tapaninpäivän Hiihdot voitiin hiihtää suunnitellusti. Viime vuonna pakkanen siirsi kisat, enkä päässyt siirrettynä ajankohtana Rovaniemellä kisaamaan.

Rovaniemen Tapaninpäivän Hiihdot kisattiin melko kosteissa olosuhteissa. Keli ei kuitenkaan ollut kovin raskas, mikä osin johtui radalla olleesta tykkilumesta. Kelin nopeudesta kertovat myös kisan tulosten ajat. Voit tarkastella tuloksia tästä linkistä. Rata erosi Rovaniemen Suomi Cupista sen verran, että hiihdettävänä viidellä kilometrillä oli vain yksi kierros: kierroksen alussa kävimme Tottorakan suunnalla kääntymässä ja stadionilta reitti liittyi Suomi Cupin reittiin. 

Tapaninpäivänä oma kisasuoritukseni ei ollut sitä "Ajamisen iloa", Matti Heikkistä lainaten. Lihas ei vielä toimi siten kuin sen pitäisi, mutta suorituksena muutoin olin tyytyväinen: eroa muihin tyttöihin sain hiihdettyä kohtuullisesti, vaikka se nopealla radalla onkin haastavaa. Lisäksi edellisellä viikolla (20.12.) loukkasin syksynä (2012) murtuneen kylkiluuni. Tapaninpäivänä jännitin hieman, kestääkö kylki, mutta onneksi sain unohdettua sen kisasuorituksen ajaksi ja niinpä Peltoset kiidättivät minut voittoon.


Tapaninpäivän mitalistit ja Reijo Jylhä. 1. Heli Heiskanen 2. Maarit Korpi 3. Suvi Karjaluoto


Posion Kaamoshiihdot yhdistettynä nuorten MM-katsastuksiin kamppailtiin myös tällä viikolla (28. ja 29.12). Lauantain kilpailu tarjosi kovaa maastoa ja vaati nuorilta rautaista kuntoa ja hyvää hapenottoa. Itse olin lauantaina latupartiossa muiden posiolaisten hiihtäjien kanssa. Taivaalta satoi kisan aikana "riekkoja" ja latupartiolla riitti kotimaisemissa, Kirintövaarassa töitä. Jututin kisan jälkeen useitakin kilpailijoita: maasto ja latu saivat hyvää kiitosta. Aika monta toivetta kuulin myös siitä, että sunnuntain kisat olisivat voineet olla Kirintövaarassa. Käytännössä tämä tosin olisi ollut aika haastavaa väliaikalähtönä, sillä huoltorakennusten päästyä "eläkkeelle" sisätiloja ei olisi ollut lähellä.

Sunnuntain kisa käytiin siis Posion koulukeskuksessa, Kotivaarassa. Hiihtotyylinä kisassa oli perinteinen tyyli ja olosuhteet jäiset, likaiset, märät ja loskaiset. Harvoin joulukuussa pääsee puhtaasti liistereillä kisaamaan, mutta tänä vuonna ilmiö näyttäisi olevan enemmän sääntö kuin poikkeus. Uskoisin sunnuntain kisassa tulleen eroja niin suksien kuin voiteidenkin kanssa. Huollolla oli siis suuri merkitys. Rex:in huollosta Posion viikonloppuna vastasi Petteri Poutanen. Viikonloppuna Rex/Peltonen-huolto toimi lähes täydellisesti. Tästä hyvänä esimerkkinä seurakaverini Lauri Vuorisen hiihdot nuorten MM-katsastuksissa lauantaina ja sunnuntaina - nro1 omassa sarjassaan molempina päivinä. Hyvä Lauri! Toivottavasti suoritukset palkitaan kisalipuilla Val di Fiemmeen.

Oma kisani sunnuntaina tuntemuksien suhteen oli hyvä. Suksi toimi hyvin ja kisan jälkeen Mona-Liisan kanssa suksia vertailtaessa, ei juurikaan ollut eroa. Hiihto tuntui hyvältä, mutta eteneminen oli vaikeaa. Vesisade oli tehnyt ladun pinnasta pehmeän ja lähes jokaisella tasatyönnöllä sauva upposi ladun pohjaan saakka. Välillä tuntui kuin sauva olisi taittunut kaarelle ja jäänyt kiinni lumikerrokseen. Kisan aikana yritin etsiä kovempaa alustaa eripuolilta latua, mutta ei siitä juurikaan ollut apua. Kello ei sitten tykännyt menostani, mutta en minäkään siitä. Pettymys laimenee ajan myötä.

Note to myself: vaihda isommat sommat.