31.12.2013

Hyvää ja Menestyksellistä Uutta Vuotta 2014!


Hyvää ja Menestyksellistä Uutta Vuotta!
Muistetaan käyttää suojalaseja rakettien ammunnassa!




Nähdään ensi vuonna

29.12.2013

Ei niin kylmää joulukuuta

Joulun herkut ovat jo aikaa sitten huvenneet kaappien perältä ja hiihtäjän lyhyt joulu on ohitse. Tänä vuonna joulu ei tuntunut puuttuvien kireiden pakkasten vuoksi niin joululta kuin yleensä. Kaipaamaan jäin joulun tähtitaivasta ja pakkasen nipistystä nenänpäässä. Pakkasen puutteesta oli tänä vuonna tosin hyötyäkin: perinteeksi muodostunut Rovaniemen Tapaninpäivän Hiihdot voitiin hiihtää suunnitellusti. Viime vuonna pakkanen siirsi kisat, enkä päässyt siirrettynä ajankohtana Rovaniemellä kisaamaan.

Rovaniemen Tapaninpäivän Hiihdot kisattiin melko kosteissa olosuhteissa. Keli ei kuitenkaan ollut kovin raskas, mikä osin johtui radalla olleesta tykkilumesta. Kelin nopeudesta kertovat myös kisan tulosten ajat. Voit tarkastella tuloksia tästä linkistä. Rata erosi Rovaniemen Suomi Cupista sen verran, että hiihdettävänä viidellä kilometrillä oli vain yksi kierros: kierroksen alussa kävimme Tottorakan suunnalla kääntymässä ja stadionilta reitti liittyi Suomi Cupin reittiin. 

Tapaninpäivänä oma kisasuoritukseni ei ollut sitä "Ajamisen iloa", Matti Heikkistä lainaten. Lihas ei vielä toimi siten kuin sen pitäisi, mutta suorituksena muutoin olin tyytyväinen: eroa muihin tyttöihin sain hiihdettyä kohtuullisesti, vaikka se nopealla radalla onkin haastavaa. Lisäksi edellisellä viikolla (20.12.) loukkasin syksynä (2012) murtuneen kylkiluuni. Tapaninpäivänä jännitin hieman, kestääkö kylki, mutta onneksi sain unohdettua sen kisasuorituksen ajaksi ja niinpä Peltoset kiidättivät minut voittoon.


Tapaninpäivän mitalistit ja Reijo Jylhä. 1. Heli Heiskanen 2. Maarit Korpi 3. Suvi Karjaluoto


Posion Kaamoshiihdot yhdistettynä nuorten MM-katsastuksiin kamppailtiin myös tällä viikolla (28. ja 29.12). Lauantain kilpailu tarjosi kovaa maastoa ja vaati nuorilta rautaista kuntoa ja hyvää hapenottoa. Itse olin lauantaina latupartiossa muiden posiolaisten hiihtäjien kanssa. Taivaalta satoi kisan aikana "riekkoja" ja latupartiolla riitti kotimaisemissa, Kirintövaarassa töitä. Jututin kisan jälkeen useitakin kilpailijoita: maasto ja latu saivat hyvää kiitosta. Aika monta toivetta kuulin myös siitä, että sunnuntain kisat olisivat voineet olla Kirintövaarassa. Käytännössä tämä tosin olisi ollut aika haastavaa väliaikalähtönä, sillä huoltorakennusten päästyä "eläkkeelle" sisätiloja ei olisi ollut lähellä.

Sunnuntain kisa käytiin siis Posion koulukeskuksessa, Kotivaarassa. Hiihtotyylinä kisassa oli perinteinen tyyli ja olosuhteet jäiset, likaiset, märät ja loskaiset. Harvoin joulukuussa pääsee puhtaasti liistereillä kisaamaan, mutta tänä vuonna ilmiö näyttäisi olevan enemmän sääntö kuin poikkeus. Uskoisin sunnuntain kisassa tulleen eroja niin suksien kuin voiteidenkin kanssa. Huollolla oli siis suuri merkitys. Rex:in huollosta Posion viikonloppuna vastasi Petteri Poutanen. Viikonloppuna Rex/Peltonen-huolto toimi lähes täydellisesti. Tästä hyvänä esimerkkinä seurakaverini Lauri Vuorisen hiihdot nuorten MM-katsastuksissa lauantaina ja sunnuntaina - nro1 omassa sarjassaan molempina päivinä. Hyvä Lauri! Toivottavasti suoritukset palkitaan kisalipuilla Val di Fiemmeen.

Oma kisani sunnuntaina tuntemuksien suhteen oli hyvä. Suksi toimi hyvin ja kisan jälkeen Mona-Liisan kanssa suksia vertailtaessa, ei juurikaan ollut eroa. Hiihto tuntui hyvältä, mutta eteneminen oli vaikeaa. Vesisade oli tehnyt ladun pinnasta pehmeän ja lähes jokaisella tasatyönnöllä sauva upposi ladun pohjaan saakka. Välillä tuntui kuin sauva olisi taittunut kaarelle ja jäänyt kiinni lumikerrokseen. Kisan aikana yritin etsiä kovempaa alustaa eripuolilta latua, mutta ei siitä juurikaan ollut apua. Kello ei sitten tykännyt menostani, mutta en minäkään siitä. Pettymys laimenee ajan myötä.

Note to myself: vaihda isommat sommat.




23.12.2013

Hyvää Joulua!

Joulukiireet alkavat hellittää, ilmassa tuoksuu pipari ja herkkuja on yllin kyllin. Hiihtäjän jouluun kuuluu lunta, raikasta ilmaa ja rauhoittumista, voimien keräämistä.  Joulu saa tulla.

Ihanaa joulua!




Kellon soiton kuuli nalle
yks kaks lumihuovan alle, 
pystyyn nosti pörröpäänsä
kummasteli näkemäänsä.

Metsän halki piippalakit
joulutontut, punalakit,
sekä itse joulupukki,
jonka parta kuuraa kukki,
pulkissansa ajelivat, 
hymyilivät, huiskuttivat...

Jäseniään venytteli
nalle, tuumaa tuumiskeli,
kunnes jonon loppupäästä
kuului huuto: älä säästä
vaan nyt juhlan kunniaksi
popsi tämä!

Hunajaksi eteensä noin nakatun,
hienoon tapaan lakatun
käärön heti nalle haistoi
avasi ja maistoi, maistoi...
Nukkui sitten uudestaan
hyvä hymy huulillaan.

Timo Töyrylä

15.12.2013

Scandinavia Cup Vuokatti

Vuokatin Scandinavia Cup on taputeltu. Harvoin joutuu joulukuussa valmistautumaan kisoihin sulalla maalla. Nyt sekin on tehty, täysin erilainen valmistuminen. Tällä hetkellä mieli vetää lumille. Vielä hetken, joka itseasiassa ei ole kuin muutamia päiviä, on kestettävä tätä Kokkolan lumettomuutta. Pääsen kotiin =) Tullessani Vuokatista kävin tarkistamassa Santahaan lumitalanteen ja onnekseni näyttää siltä, että huomenna aamulla on mahdollista päästä hiihtämään. Nyt peukut pystyyn ja toivotaan, ettei yöllä sada.

Viikonloppuna sain paljon kyselyitä, miksi jätin lauantain hiihtämättä. Syitä on varmasti useita, mutta eräs kohdallani huomioitava syy on nivuskipu. Jälkikäteen hieman harmittaa, mutta täytynee seisoa oman päätökseni takana. Pidän kilpailemisesta ja kisasta poissaolo saa aina (jos siis itse olen paikalla) huonon omatunnon hiipimään mieleeni. Enkä ollut edes ilmoittautunut lauantain kisaan. Aika hölmöä, eikö?

Perjantain perinteisen sprintti tuntui lihaksistossa hyvältä. Suksien testauksessa valitsin kisasuksekseni uuden, syksyllä saamani purkkikelin suksen. Rex hoiti tapansa mukaan kisavoiteluni ja jos sinua kiinnostaa, mitä suksieni pohjassa tuolloin oli, voit katsoa sen tästä.
Aika-ajoissa sijoitukseni oli 35. Sijoitukseen sinänsä en voi olla tyytyväinen, koska jostain syystä jäin Hönkämäen laskussa, josta on maaliin ehkä 300m, niinkin paljon kuin 5,6sek. Todennäköisesti valitsin väärän lasku-uran ladusta. Täytynee ilmeisesti kehittää taktista silmää ja ladun lukutaitoa paremmaksi. Laskun päällä sijoitukseni oli 22.  joten hiihtoni siihen mennessä oli mennyt ihan hyvin. Kisasta jäi positiivinen fiilis, se on tärkeintä.

Vapaan kisa sunnuntaina tarjosi tasaista menoa lähdöstä maaliin. Ulkopuolisten mukaan tahtia olisi saanut olla enemmän ja se pitää kyllä paikkansa. Hiihto tuntui mukavalta, ehkä liiankin. Mukavuusalueella on mukavaa hiihtää, mutta kisojen tarkoitus olisi saada itsestään kaikki mahdollinen irti. Tänään en saanut. Sain tiedon kuitenkin siitä, että vauhtia on tiedossa. Aukaisevia harjoituksia olisi pitänyt saada tehtyä suksilla enemmän ennen näitä karkeloita, mutta olosuhteille ja sairasteluille ei aina voi mitään. Tämä on kuitenkin korjattavissa. Koska lihaksisto pelasi vapaan kisassa hyvin ja oli tuntemus siitä, että hengitysreservissä on paljon otettavaa, voin olla luottavaisin mielin. Tehoa, laatua ja tekemistä - siinä ovat avainsanat. Ehkä vielä lisäksi tekniikkaharjoituksia, sillä vaikka tekniikka pelasi tänään oikeastaan hyvin, niin muutamassa maastonkohdassa jäi vielä parannettavaa.



13.12.2013

Lunta vaiko ei lunta?

Kyllähän minä hieman aavistelinkin, ettei Kokkolan "lumille" siirtyminen suju ihan niin kuin varovaisissa toiveissa ajattelin. Ensimmäinen Kokkola-viikko ei tuonut yhtään hiihtokilometriä harjoituskalenteriin, vaan viikko täyttyi pääosin lyhyehköistä juoksulenkeistä. Jalka/nivunen ei vielä kestä täysipainoista rentoa juoksemista ja sen huomioiminen lumettomissa olosuhteissa on melko haastavaa. Liian pitkistä juoksulenkeistä on tiedossa sietämätöntä kipua. Burana kyllä auttaisi kivun poistoon, mutta tulehduskipulääkkeiden liiallista ja ylimääräistä käyttöä pyrin välttämään. Päätin kuitenkin olla stressaamatta hiihtämättömyyttäni, sillä edellisellä viikolla sain tehtyä hyvän ja laadukkaan harjoitusviikon. Varmasti yksi kevyempi viikko on paikallaan.

Viime viikonloppuna oli tarkoitus hiihtää Rovaniemellä FIS-kisat: lauantaina 5 kilometriä perinteisellä ja lauantaina hieman pidempi matka, 10km vapaalla hiihtotyylillä.  Kisoihin valmistautumisen aloitin kotiin Posiolle tullessani torstaina. Vuorossa oli VK/MK-harjoitus, jossa hieman ihmettelin lihasten pientä "epävireisyyttä".  Vallinneen olotilan unohdin melko pian harjoituksen jälkeen. Itsenäisyyspäivän treenissä huono olo seurasi koko harjoituksen: hengitys oli vaivalloista, lihakset voimattomat, selkää kolotti sekä pieni vatsakipu kiusasi koko olemustani. Kotona ns. "horkan" alkaessa sen tiesin - kuume!


Missä lumet?


Kuume taisi parhaimmillaan kohota +38,5 asteeseen, mutta vaikka kuumetta ei niin paljon ollutkaan, niin olo oli kyllä huono. Onneksi olotilaa ja kuumetta oli vain iltaan saakka. Rovaniemen kisat jäivät välistä, mutta tuuria vai mitähän tämä nyt oli, sunnuntain kisat peruttiin pakkasen vuoksi. Revanssi vuorossa tapaninpäivänä :) 

Yksi päivä sairastelun vuoksi jäi vaille treeniä. Edellinen kerta taisi olla heinäkuun lopussa, jalan loukkaamisen jälkeen. Todennäköisesti kuumeessa oli kysymys jonkin sortin ruokaan viittaava tekijä, sillä torstaina kotimatkalla söin huoltoasemalla ja maistoin ruokaa joka hieman epäilytti. 

Mutta hieman kuluneeseen viikkoon. Kokkolassa hiihto ONNEKSI onnistui, lunta oli riittävästi:) Maanantaina tutustuin ensimmäistä kertaa Lohtajan Houraatin latuun. Pidin ladusta kovasti: hieman vaihtelua tasaisuuteen. Ladusta löytyi kivasti nousua ja laskua. Asunnostani tosin Houraatiin on 29km eli tuskin viikottain tulen siellä käymään, mutta jos vain suinkin aikaa on niin silloin. Tiistaina Kokkolan Santahaassa treeni sujuikin vesisateen siivittämänä. Tehoharjoituksessa oli suorastaan kiire, jotten pahasti kastelisi vaatteita. Sadevaatteet jos vain olisin huomannut ottaa mukaan, mutta lähtiessäni treeniin oli kuiva keli. 

Houraatin latua.

Sadettahan sitten riitti ja pimeys valloitti jälleen Kokkolan. Loppuviikon treenit koostuivat spinningpyörän polkemisesta, puntista ja juoksusta. Näillä valmistautumisilla pitäisi viikonloppuna Vuokatin Scandinavia Cupissa hiihtää lujaa:)

Ja vielä, sain edustusoikeuden Keski-Pohjanmaan maakuntaviesttiin. Halukkuuttani viestiin kyseltiin aikaisemmin syksyllä ja näytin vihreää valoa ehdotukselle. Lapin läänissä maakuntaviesti hiihdetään helmikuussa, joten en siltä puolin ole oman kuntani riveistä pois. Nyt vielä kun saisi lunastettua paikan joukkueeseen :)

Jännittävää joulun odotusta :)