31.12.2013

Hyvää ja Menestyksellistä Uutta Vuotta 2014!


Hyvää ja Menestyksellistä Uutta Vuotta!
Muistetaan käyttää suojalaseja rakettien ammunnassa!




Nähdään ensi vuonna

29.12.2013

Ei niin kylmää joulukuuta

Joulun herkut ovat jo aikaa sitten huvenneet kaappien perältä ja hiihtäjän lyhyt joulu on ohitse. Tänä vuonna joulu ei tuntunut puuttuvien kireiden pakkasten vuoksi niin joululta kuin yleensä. Kaipaamaan jäin joulun tähtitaivasta ja pakkasen nipistystä nenänpäässä. Pakkasen puutteesta oli tänä vuonna tosin hyötyäkin: perinteeksi muodostunut Rovaniemen Tapaninpäivän Hiihdot voitiin hiihtää suunnitellusti. Viime vuonna pakkanen siirsi kisat, enkä päässyt siirrettynä ajankohtana Rovaniemellä kisaamaan.

Rovaniemen Tapaninpäivän Hiihdot kisattiin melko kosteissa olosuhteissa. Keli ei kuitenkaan ollut kovin raskas, mikä osin johtui radalla olleesta tykkilumesta. Kelin nopeudesta kertovat myös kisan tulosten ajat. Voit tarkastella tuloksia tästä linkistä. Rata erosi Rovaniemen Suomi Cupista sen verran, että hiihdettävänä viidellä kilometrillä oli vain yksi kierros: kierroksen alussa kävimme Tottorakan suunnalla kääntymässä ja stadionilta reitti liittyi Suomi Cupin reittiin. 

Tapaninpäivänä oma kisasuoritukseni ei ollut sitä "Ajamisen iloa", Matti Heikkistä lainaten. Lihas ei vielä toimi siten kuin sen pitäisi, mutta suorituksena muutoin olin tyytyväinen: eroa muihin tyttöihin sain hiihdettyä kohtuullisesti, vaikka se nopealla radalla onkin haastavaa. Lisäksi edellisellä viikolla (20.12.) loukkasin syksynä (2012) murtuneen kylkiluuni. Tapaninpäivänä jännitin hieman, kestääkö kylki, mutta onneksi sain unohdettua sen kisasuorituksen ajaksi ja niinpä Peltoset kiidättivät minut voittoon.


Tapaninpäivän mitalistit ja Reijo Jylhä. 1. Heli Heiskanen 2. Maarit Korpi 3. Suvi Karjaluoto


Posion Kaamoshiihdot yhdistettynä nuorten MM-katsastuksiin kamppailtiin myös tällä viikolla (28. ja 29.12). Lauantain kilpailu tarjosi kovaa maastoa ja vaati nuorilta rautaista kuntoa ja hyvää hapenottoa. Itse olin lauantaina latupartiossa muiden posiolaisten hiihtäjien kanssa. Taivaalta satoi kisan aikana "riekkoja" ja latupartiolla riitti kotimaisemissa, Kirintövaarassa töitä. Jututin kisan jälkeen useitakin kilpailijoita: maasto ja latu saivat hyvää kiitosta. Aika monta toivetta kuulin myös siitä, että sunnuntain kisat olisivat voineet olla Kirintövaarassa. Käytännössä tämä tosin olisi ollut aika haastavaa väliaikalähtönä, sillä huoltorakennusten päästyä "eläkkeelle" sisätiloja ei olisi ollut lähellä.

Sunnuntain kisa käytiin siis Posion koulukeskuksessa, Kotivaarassa. Hiihtotyylinä kisassa oli perinteinen tyyli ja olosuhteet jäiset, likaiset, märät ja loskaiset. Harvoin joulukuussa pääsee puhtaasti liistereillä kisaamaan, mutta tänä vuonna ilmiö näyttäisi olevan enemmän sääntö kuin poikkeus. Uskoisin sunnuntain kisassa tulleen eroja niin suksien kuin voiteidenkin kanssa. Huollolla oli siis suuri merkitys. Rex:in huollosta Posion viikonloppuna vastasi Petteri Poutanen. Viikonloppuna Rex/Peltonen-huolto toimi lähes täydellisesti. Tästä hyvänä esimerkkinä seurakaverini Lauri Vuorisen hiihdot nuorten MM-katsastuksissa lauantaina ja sunnuntaina - nro1 omassa sarjassaan molempina päivinä. Hyvä Lauri! Toivottavasti suoritukset palkitaan kisalipuilla Val di Fiemmeen.

Oma kisani sunnuntaina tuntemuksien suhteen oli hyvä. Suksi toimi hyvin ja kisan jälkeen Mona-Liisan kanssa suksia vertailtaessa, ei juurikaan ollut eroa. Hiihto tuntui hyvältä, mutta eteneminen oli vaikeaa. Vesisade oli tehnyt ladun pinnasta pehmeän ja lähes jokaisella tasatyönnöllä sauva upposi ladun pohjaan saakka. Välillä tuntui kuin sauva olisi taittunut kaarelle ja jäänyt kiinni lumikerrokseen. Kisan aikana yritin etsiä kovempaa alustaa eripuolilta latua, mutta ei siitä juurikaan ollut apua. Kello ei sitten tykännyt menostani, mutta en minäkään siitä. Pettymys laimenee ajan myötä.

Note to myself: vaihda isommat sommat.




23.12.2013

Hyvää Joulua!

Joulukiireet alkavat hellittää, ilmassa tuoksuu pipari ja herkkuja on yllin kyllin. Hiihtäjän jouluun kuuluu lunta, raikasta ilmaa ja rauhoittumista, voimien keräämistä.  Joulu saa tulla.

Ihanaa joulua!




Kellon soiton kuuli nalle
yks kaks lumihuovan alle, 
pystyyn nosti pörröpäänsä
kummasteli näkemäänsä.

Metsän halki piippalakit
joulutontut, punalakit,
sekä itse joulupukki,
jonka parta kuuraa kukki,
pulkissansa ajelivat, 
hymyilivät, huiskuttivat...

Jäseniään venytteli
nalle, tuumaa tuumiskeli,
kunnes jonon loppupäästä
kuului huuto: älä säästä
vaan nyt juhlan kunniaksi
popsi tämä!

Hunajaksi eteensä noin nakatun,
hienoon tapaan lakatun
käärön heti nalle haistoi
avasi ja maistoi, maistoi...
Nukkui sitten uudestaan
hyvä hymy huulillaan.

Timo Töyrylä

15.12.2013

Scandinavia Cup Vuokatti

Vuokatin Scandinavia Cup on taputeltu. Harvoin joutuu joulukuussa valmistautumaan kisoihin sulalla maalla. Nyt sekin on tehty, täysin erilainen valmistuminen. Tällä hetkellä mieli vetää lumille. Vielä hetken, joka itseasiassa ei ole kuin muutamia päiviä, on kestettävä tätä Kokkolan lumettomuutta. Pääsen kotiin =) Tullessani Vuokatista kävin tarkistamassa Santahaan lumitalanteen ja onnekseni näyttää siltä, että huomenna aamulla on mahdollista päästä hiihtämään. Nyt peukut pystyyn ja toivotaan, ettei yöllä sada.

Viikonloppuna sain paljon kyselyitä, miksi jätin lauantain hiihtämättä. Syitä on varmasti useita, mutta eräs kohdallani huomioitava syy on nivuskipu. Jälkikäteen hieman harmittaa, mutta täytynee seisoa oman päätökseni takana. Pidän kilpailemisesta ja kisasta poissaolo saa aina (jos siis itse olen paikalla) huonon omatunnon hiipimään mieleeni. Enkä ollut edes ilmoittautunut lauantain kisaan. Aika hölmöä, eikö?

Perjantain perinteisen sprintti tuntui lihaksistossa hyvältä. Suksien testauksessa valitsin kisasuksekseni uuden, syksyllä saamani purkkikelin suksen. Rex hoiti tapansa mukaan kisavoiteluni ja jos sinua kiinnostaa, mitä suksieni pohjassa tuolloin oli, voit katsoa sen tästä.
Aika-ajoissa sijoitukseni oli 35. Sijoitukseen sinänsä en voi olla tyytyväinen, koska jostain syystä jäin Hönkämäen laskussa, josta on maaliin ehkä 300m, niinkin paljon kuin 5,6sek. Todennäköisesti valitsin väärän lasku-uran ladusta. Täytynee ilmeisesti kehittää taktista silmää ja ladun lukutaitoa paremmaksi. Laskun päällä sijoitukseni oli 22.  joten hiihtoni siihen mennessä oli mennyt ihan hyvin. Kisasta jäi positiivinen fiilis, se on tärkeintä.

Vapaan kisa sunnuntaina tarjosi tasaista menoa lähdöstä maaliin. Ulkopuolisten mukaan tahtia olisi saanut olla enemmän ja se pitää kyllä paikkansa. Hiihto tuntui mukavalta, ehkä liiankin. Mukavuusalueella on mukavaa hiihtää, mutta kisojen tarkoitus olisi saada itsestään kaikki mahdollinen irti. Tänään en saanut. Sain tiedon kuitenkin siitä, että vauhtia on tiedossa. Aukaisevia harjoituksia olisi pitänyt saada tehtyä suksilla enemmän ennen näitä karkeloita, mutta olosuhteille ja sairasteluille ei aina voi mitään. Tämä on kuitenkin korjattavissa. Koska lihaksisto pelasi vapaan kisassa hyvin ja oli tuntemus siitä, että hengitysreservissä on paljon otettavaa, voin olla luottavaisin mielin. Tehoa, laatua ja tekemistä - siinä ovat avainsanat. Ehkä vielä lisäksi tekniikkaharjoituksia, sillä vaikka tekniikka pelasi tänään oikeastaan hyvin, niin muutamassa maastonkohdassa jäi vielä parannettavaa.



13.12.2013

Lunta vaiko ei lunta?

Kyllähän minä hieman aavistelinkin, ettei Kokkolan "lumille" siirtyminen suju ihan niin kuin varovaisissa toiveissa ajattelin. Ensimmäinen Kokkola-viikko ei tuonut yhtään hiihtokilometriä harjoituskalenteriin, vaan viikko täyttyi pääosin lyhyehköistä juoksulenkeistä. Jalka/nivunen ei vielä kestä täysipainoista rentoa juoksemista ja sen huomioiminen lumettomissa olosuhteissa on melko haastavaa. Liian pitkistä juoksulenkeistä on tiedossa sietämätöntä kipua. Burana kyllä auttaisi kivun poistoon, mutta tulehduskipulääkkeiden liiallista ja ylimääräistä käyttöä pyrin välttämään. Päätin kuitenkin olla stressaamatta hiihtämättömyyttäni, sillä edellisellä viikolla sain tehtyä hyvän ja laadukkaan harjoitusviikon. Varmasti yksi kevyempi viikko on paikallaan.

Viime viikonloppuna oli tarkoitus hiihtää Rovaniemellä FIS-kisat: lauantaina 5 kilometriä perinteisellä ja lauantaina hieman pidempi matka, 10km vapaalla hiihtotyylillä.  Kisoihin valmistautumisen aloitin kotiin Posiolle tullessani torstaina. Vuorossa oli VK/MK-harjoitus, jossa hieman ihmettelin lihasten pientä "epävireisyyttä".  Vallinneen olotilan unohdin melko pian harjoituksen jälkeen. Itsenäisyyspäivän treenissä huono olo seurasi koko harjoituksen: hengitys oli vaivalloista, lihakset voimattomat, selkää kolotti sekä pieni vatsakipu kiusasi koko olemustani. Kotona ns. "horkan" alkaessa sen tiesin - kuume!


Missä lumet?


Kuume taisi parhaimmillaan kohota +38,5 asteeseen, mutta vaikka kuumetta ei niin paljon ollutkaan, niin olo oli kyllä huono. Onneksi olotilaa ja kuumetta oli vain iltaan saakka. Rovaniemen kisat jäivät välistä, mutta tuuria vai mitähän tämä nyt oli, sunnuntain kisat peruttiin pakkasen vuoksi. Revanssi vuorossa tapaninpäivänä :) 

Yksi päivä sairastelun vuoksi jäi vaille treeniä. Edellinen kerta taisi olla heinäkuun lopussa, jalan loukkaamisen jälkeen. Todennäköisesti kuumeessa oli kysymys jonkin sortin ruokaan viittaava tekijä, sillä torstaina kotimatkalla söin huoltoasemalla ja maistoin ruokaa joka hieman epäilytti. 

Mutta hieman kuluneeseen viikkoon. Kokkolassa hiihto ONNEKSI onnistui, lunta oli riittävästi:) Maanantaina tutustuin ensimmäistä kertaa Lohtajan Houraatin latuun. Pidin ladusta kovasti: hieman vaihtelua tasaisuuteen. Ladusta löytyi kivasti nousua ja laskua. Asunnostani tosin Houraatiin on 29km eli tuskin viikottain tulen siellä käymään, mutta jos vain suinkin aikaa on niin silloin. Tiistaina Kokkolan Santahaassa treeni sujuikin vesisateen siivittämänä. Tehoharjoituksessa oli suorastaan kiire, jotten pahasti kastelisi vaatteita. Sadevaatteet jos vain olisin huomannut ottaa mukaan, mutta lähtiessäni treeniin oli kuiva keli. 

Houraatin latua.

Sadettahan sitten riitti ja pimeys valloitti jälleen Kokkolan. Loppuviikon treenit koostuivat spinningpyörän polkemisesta, puntista ja juoksusta. Näillä valmistautumisilla pitäisi viikonloppuna Vuokatin Scandinavia Cupissa hiihtää lujaa:)

Ja vielä, sain edustusoikeuden Keski-Pohjanmaan maakuntaviesttiin. Halukkuuttani viestiin kyseltiin aikaisemmin syksyllä ja näytin vihreää valoa ehdotukselle. Lapin läänissä maakuntaviesti hiihdetään helmikuussa, joten en siltä puolin ole oman kuntani riveistä pois. Nyt vielä kun saisi lunastettua paikan joukkueeseen :)

Jännittävää joulun odotusta :)

30.11.2013

Marraskuu

Marraskuuun treenit ovat sitten takana ja on jälleen kuukauden yhteenvedon aika. Edellisestä kirjoituksesta ehti kulua jo hieman aikaa, mutta varmasti moni hiihtourheilua seuraava on osannut päätellä marraskuun "kiireet" - lumilla olen siis viettänyt hetken jos toisenkin. Oloksen leirin jälkeen siirryin hetkeksi kotioloihin Posiolle, josta poikkesin päivän reissun Rovaniemellä Suomi Cupin merkeissä. 

Posion harjoitusmaastoja

Marraskuun treenit menivät pääpiirteittäin hyvin ja laadukkaat harjoitukset onnistuivat halutulla tavalla. Juoksua ja reippaampia harjoituksia on viime aikoina häirinnyt lantioseudun rotatiolukko, jonka sain venytellessä  aikaan noin 1,5kk sitten. Kivulianta vaiva oli nivusessa ja luonnollisesti se toi osaan treeneistä hieman haastavuutta. Vaiva on nyt hoidon alla, kiitos osaavan lääkärin, ja uskon kipujenkin vähenevän hoitojen myötä.

Tässä hieman muutamia marraskuun lukuja:
  • Harjoituskilometrejä  kertyi 915km
  • Harjoitustunteja 74h
  • Kilpailuja marraskuussa oli 6 kilpailua
  • Matkustusvuorokausia  12vrk

Joulukuun alkaessa vaihtuu jälleen harjoitusmaastoni Kokkolaan. Toiveissa olisi saada piakkoin lunta myös sinne (ja tietysti myös muuallekin Suomeen), jotta viihtymiseni olisi taattua. Juoksua olen pitänyt viime aikoina harjoitusohjelmassa läpi vuoden eli ei lyhyt juoksukausi varmasti huonoa tee, mutta tässä vaiheessa vuotta lumen päällä liitäminen on vain antoisampaa kuin pimeässä metsässä juokseminen. Sääennusteet onnekseni näyttivät pakkasta eli optimistisena pakkaan autooni sukset, mutta taidanpa varuilta ottaa matkaan myös talvijuoksulenkkarit.
Onneksi paluu pohjoiseen koittaa jo viikon puolessa välissä =)



Let it snow :)

Heli

17.11.2013

Via Dolo-Olos

Oloksen kisojen jälkeen kamppeet on jälleen siirretty Leville, jossa leiri jatkuu vielä tovin. Ennen blogiin kirjoittamista täytyi hieman käydä huuhtomassa fiiliksiä kylpylän lämpimissä altaissa, jotta ajatuksiin jotain selkeyttä saisi ja päällimmäiset tuntemukset hieman laimenisivat. Viikonloppuun mahtui paljon hyvää ja jonkin verran sitä huononpaakin. Viime kauden alkuun verrattuna hiihto on tällä hetkellä voimakkaamman oloista ja tuntemukset muutenkin suksen päällä paremmat. Kunto tuntuu hyvältä, vaikka en oikeastaan suorityskykyä parantavia harjoituksia ole tehnyt. Edellisisten vuosien kokemuksella saan kunnon nousemaan nopeastikin, jos tarvetta on, ja osittain tästä syystä olemme keskittyneet kuntopohjan vahventamiseen.

Mutta mennäänpäs viikonlopun hiihtoihin. 

Lauantaina perinteisen vitoselle valmistautuessa pidon rakentaminen minulle vei aikaa (tapani mukaan). Koska en fyysisisiltä ominaisuuksilta ole sitä riskeintä tyyppiä, on pidon oltava minulle suht napakka. Pitoa rakennettaessa en kuitenkaan uskaltanut lisäyttää tarpeeksi pitoa, sillä halusin suksen olevan mahdollisimman liukas. Tämä kuitenkin kostautui minulle Oloksen nousuissa lipsuvana suksena, suppeina liikeratoina ja varovaisina potkuina. Lisäksi sain jälleen rakentavaa palautetta SURKEASTA laskutaidosta, mikä pitää kyllä paikkansa. Harmitus kisasta on edelleen suuri. Oma moka. Nämä ei ole niitä kisoja joihin tullaan kokeilemaan.

Sunnuntain luistelumatkalla oppiretki jatkui. Lyhyesti sanottuna valitsin omasta suksipakastani väärän suksiparin, joka ei tuurillakaan toiminut. Valitsin suksen osittain tietoisella riskillä; aikaisemmin suksi on toiminut pakkaslumella hyvin, mutta tykkilumen sisältämä kosteus yhdistettynä yön aikana tulleeseen pakkaslumeen ei tällä kertaa toiminut. Suksen toimimattomuuden huomasin ensimmäisen kilometrin aikana, jonka jälkeen vähemmän tyylikkäästi kaarsin varikolle. Päivän positiivinen asia: Olos-Levi-sakkorysän selvitimme ilman sakkoja =)


Heli

15.11.2013

Olos

Tervehdys täältä Suomi-neidon kainalosta, Olokselta.

Viikonloppuna on tarkoitus ottaa naisesta mittaa hieman isommissa karkeloissa kuin viikko sitten. Mediassa kisoja mainostettiin maailman suurimpina FIS-kilpailuina ja olihan meitä hiihtäjiä siellä. Edellisestä Oloksen reissusta oli aikaa vuosi ja kiva oli taas tulla tuttuihin maisemiin ja fiilistellä alkukauden tunnelmaa. Hiihtäjien kisalatauksen ja - jännityksen tunsi ilmassa. Ja mikä parasta, lunta löytyi muualtakin kuin ladulta - täältä kisakauden kuuluukin alkaa.

Ensimmäisen kisapäivän ohjelmassa oli perinteisen hiihtotavan sprintti. Tavoitteita en päivään asettanut, vaan halusin edetä rennoin mielin ja nauttia tekemisestä. Vastassa minulla oli maailman parhaimmat sprintterit ja koska sprintti ei ole ihan se vahvin osa-alue, oli parasta olla liikkeellä nöyrin mielin. Päivän lopullinen sijoitus oli 45., mikä näissä karkeloissa on ehkä hyväkin sijoitus. Hampaankoloon tosin jäi laskemisen vaikeus, nimittäin ennen laskua väliajoissa sijoitus oli 26. (Tämä tieto on peräisin Ohtosen Ollin väliaikatoimistosta.) Takaa tuli tosin muutama kovempi tyttö, mutta olisihan se mieltä lämmittänyt olla hieman ylenpänä tulosliuskassa. Suomalaisittain sijoitus oli kuitenkin 6. Suomalaisista alkueriin pääsi kolme tyttöä: Mona-Liisa, Maria ja Leena. Hyvä tytöt! Itse jäin jatkopaikasta eli Leenasta viitisen sekuntia eli ei se kovin lähellä ollut:) Päivässä oli paljon positiivisia asioita kuten kohtuulliset sprintin FIS-pisteet, oman hiihdon helppous ja hyvä suksi.

Loppuviikon ohjelmassa vielä 5km perinteisellä sekä 10km vapaalla. Tämän jälkeen kamat kassiin ja Team Heiskanen-Mursu siirtää kamansa takaisin Olokselta Hotelli Levitunturiin, jossa kuulopuheiden mukaan on tiedossa laskuharjoituksia:)


Nähdään ladun varrella

Heli

10.11.2013

Suomen Cupin viestit

Näin ensialkuun, tervetuloa seuraan Jenni Höylänen. 
Kouvolan Hiihtoseuran kokoonpano tänään naisten viestissä, Mona-Liisan potiessa kurkkukipua, oli lisäkseni Jenni Höylänen ja Kaisa Sipinen. Viestin aloittajana Jenni hoiti osansa hyvin, ottaen huomioon, että Jennin edellisestä viestihiihdosta on aikaa useampikin vuosi. Hieno hiihto! Vaihtoon Jenni tuli 9. , keulasta 28,2 sekuntia.

Omalla osuudellani päätin lähteä raskaaseen keliin rauhallisesti, jotta saisin tehtyä onnistuneen nousujohteisen hiihdon. Hiihto oli ehkä liiankin varovaista, sillä omassa suorituksessani en päässyt edes hapenotolle. Tästä huolimatta olen tyytyväinen hiihtooni, lukuunottamatta viimeisen kilometrin molempien säärien totaalikramppia. Tuntui nimittäin siltä ettei sääret totelleet käskyjäni viimeisellä 200 metrillä. Suksi toimi kisassa loistavasti ja vaihtoon saavuin kolmantena, kärjestä 10,9 sekuntia.

Kaisan hiihtoa en ehtinyt loppuun saakka katsomaan,  sillä keli oli sen verran märkä, että oli pakko käydä vaihtamassa päälle sadekamppeet. Kaisa oli ennen viestiä ehtinyt hiihtää ainoastaan neljä päivää ja siihen nähden suoritus oli hyvä. Kouvolan sijoitus viestissä oli lopulta 8. ja eroa voittajaan eli Vuokatti Ski Teamiin jäi 1.18,3. Onnea mitalikolmikolle eli Vuokatille, Liperille ja Kalskeen tytöille.

Tiistaina suunta kohti Leviä ja Olosta, eli valkoista Lappia.

Nähdään lumilla

Heli

9.11.2013

Kisakausi avattu

Kausi 2013-2014 on polkaistu käyntiin perinteisesti Vuokatin Suomen Cupissa. Perjantaina saapuessamme Vuokattiin, iski vasten kasvoja karu totuus - lumeton, musta Kainuu. Shokki oli suurehko siksi, että kotona Posiolla vallitsee tällä hetkellä todellinen hiihtäjän Winter Wonderland. Voit vilkaista kotilatuni reaaliaikaista lumitilannetta tästä linkistä.

Sprinttikisaa edeltävänä yönä Vuokatissa pakkasmittari oli ollut pakkasen puolella ja pakkanen oli kovettanut perjantai-iltana ajetut ladut kivikoviksi. Edessä oli siis todellista, nopeaa sprinttihiihtoa ja taktista hiihtotaitoa. Aamulla olin varmuuden vuoksi hakenut oikeaan nilkkaani tukea kinesioteipistä ja luotin sen hieman auttavan haarajuoksussa. Monoikseni valitsin uudet Alpinan perinteisen kengät, joilla en ollut ehtinyt kotona hiihtää kuin kerran, mutta luotin monon uuteen pohjaan joka antaa antaa enemmän kiertojäykkyyttä kuin aiempi mono.

Sprinttihiihtoon lähdin rennoin mielin, hakemaan hyvää treeniä ja sen myös sain. Tavoitteenani oli lähteä kisaan "puolivaloilla", etten hiihtäisi itseäni ulos kisasta jo heti alussa. Aika-ajoissa sijoitukseni oli 17., joka tosin olisi voinut olla parempi ilman liian varovaista Hönkämäen laskua. Tämä tietää siis laskuharjoituksia! Suksi toimi karsinnoissa loistavasti ja kiitos siitä (Rex/Peltonen) huoltomiehille.

Välierä alkoi osaltani mukavan reippaasti. Vaikka startissa horjahdin, niin ensimmäisen mäen päällä olin ensimmäisenä. Hiihto tuntui vahvalta. Mutta ilmeisesti koostuneen kelin vuoksi oma suksivalintani tai hiihtoreittini ei ollut kisaan ja olosuhteisiin nähden oikea, sillä seuraavassa laskussa jäin eräni viimeiseksi. Lienee aika taas katsoa peiliin: kyllä näiden hiihtovuosien aikana olisi jo pitänyt oppia! Mutta ehkä tästä opin lisää ja sain kuitenkin hyvän treenin :)

Fiilis kisan jälkeen on ollut hyvä ja valmistautuminen huomiseen viestiin on alkanut.


Heli




5.11.2013

Lokakuu

Kuukausi on kääntynyt jo marraskuun puolelle ja ennen kisakauden alkua ajattelin vilkaista, millainen lokakuu olikaan ja kuinka harjoittelin. Aikalailla puolet (ja enemmänkin) lokakuusta harjoittelusta oli puhdasta sulanmaanharjoittelua, mutta niin kuin moni muukin suomalainen hiihtäjä tekee, lunta oli haettava hyvissä ajoin suksien alle. Vuokatin varma säilölumilatu toi helpotusta hiihtokuumeeseen eikä laduilla vallinnut ruuhka juuri haitannut.

Vuokatin leirin aikoihin Posiolle oli satanut ensilumi ja innokkaimmat paikalliset olivat päässeet hiihtämään. Harmikseni jouduin Vuokatista ajamaan suoraan Kokkolaan, Esan päästessä jatkamaan lumiharjoittelua. Muutama päivä juoksuharjoittelua hiihtämisen välissä oli kuitenkin tähän väliin hyvä lihasten vireen säilyttämisessä.

Kuukauden loppupuoli menikin Posion ja Levin laduilla. Leville lähdimme vesisateita pakoon ja ratkaisu oli paras mahdollinen. Liukasta tykkibaanaa Levillä on 9km:n lenkin verran eikä ruuhkasta tietoakaan. Onnistunut leiri siis.

Tähän loppuun hieman lokakuun lukuja:
  • treeniä 76h
  • kilometrejä n.1000km
  • harjoituskertoja 55
Vuokatin Suomi Cupin kisoihin en varsinaisesti valmistaudu, vaan harjoittelun teema tähtää vielä tässä vaiheessa suoritustaitoisuuteen ja hiihtokuntoon.


Hiihtoterveisin         Heli
 
kuvaaja: Harri Simi

31.10.2013

Levi ja katsausta menneeseen kesään

Hei ja tervetuloa sivuilleni!

Kesän treenit ovat tässä vaiheessa vuotta vaihtuneet alkutalven harjoitteisiin. Lunta on valitettavasti maassa sen verran vähän, että itsellänikin piti siirtyä Levin tykkiladuille. Posiolla pystyi vielä lähtiessäni hiihtämään, mutta ladun kunto ei ollut tämän hetken harjoittelulle suosiollinen. Posion latujen kuntoa voi katsella tästä linkistä. 


Kisakauden alun lähestyessä on hyvä palata ajassa harjoituskauden alkuun:
Uuden harjoituskauden alussa tavoitteena oli lisätä kesäharjoitteluun pyöräilyä, saada voimaa ja parantaa treenivauhtia entisestään. Asetettuihin tavoitteisiin pääsin kohtuullisen hyvin, erityisesti pyörän selässä olin jopa suunniteltua enemmän. Pyöräilyn määrään tosin suurin vaikuttaja oli suunnistustapaturma, jossa loukkasin oikean nilkkani pahasti. Ahkeran kuntoutuksen ansiosta jalka on onnekseni nyt sellaisessa kunnossa, että voin harjoitella lähes täysipainoisesti.
Muita kesän aikana mainitsemisen arvoisia asioita ovat mm. elämäni ensimmäinen rullahiihtokisa ja Venlojen Viesti.